Pitkästä aikaa

Olen olemassa ja opiskeluni on edennyt. Olen oppinut ja harjoitushoitoja tehnyt. Asiakkaita on käynyt ja useimmat heistä ovat olleet todella tyytyväisiä. Huolimatta tästä, koen, että osaan vasta vähän hoitaa asiakkaiden ongelmia. Olen saanut monta pientä ihmettä tehtyä, mutta paljon on vielä opittavaa.

Olen tällä hetkellä puolivälissä toista opiskeluvuotta. Tämän vuoden päätteeksi saan nimikkeen, kisälli Kalevalainen jäsenkorjaus. Vuosi on tuonut paljon uusia työvälineitä, lisännyt ymmärrystä, antanut kokemusta harjoitushoitojen muodossa, kasvattanut ihmisenä toisten auttamisen kautta. Ennen kaikkea elämästä on tullut mielenkiintoista tämän jäsenkorjauksen myötä.

Todistus saapui

Eilen posti toi todistuksen suoritetusta peruskurssista. Saan siis käyttää nimikettä oppipoika, Kalevalainen jäsenkorjaus.

Oppipoika, Kalevalainen jäsenkorjaus

Ensimmäinen vuosi takana. Nyt odotellaan todistusta ja samalla nimikettä, oppipoika, Kalevalainen jäsenkorjaus. Ensimmäinen etappi on siis takana, oppia tullut runsaasti, kokemusta jonkin verran, pystynyt auttamaan joitain henkilöitä heidän vaivoissaan.

Nyt olis tarkoitus ruveta tekemään hoitoja sekä Loviisassa että Helsingissä vähän vakavammalla mielellä. Pakollisten hoitojen määrä tuplaantui ja mukana olisi tarkoitus pysyä. Osaaminen lisääntyy jokaisen hoidon myötä, mutta valmiiksi ei tulla koskaan. Viime viikonlopun ensimmäinen jatkokurssi avasi monta asiaa, mutta sekoitti ainakin yhtä monta.

Kokemus jäsenkorjauksesta

Kun harjoittelu menee kehon kannalta liian rajuksi, on seurauksena tila, johon en uskonut pääseväni tässä iässä ja tällä kokemuksella. Todella hyvät treenit, mutta näin jälkeenpäin ajatellen, ehkä liikaa samoja lihaksia kuormittavat. Ainakin mulle sopii selvästi paremmin monipuoliset harjoitukset.

Harjoitukset olivat viikko sitten torstaina. Niiden jälkeen oli hyvä, mutta väsynyt olo. Perjantaina kehooni hiipi kipuja, jotka eivät tuntuneet miellyttäviltä. Oikean jalan liikerataan tuli rajoituksia ja tietyt liikkeet aiheuttivat voimakkaita kipuja. Huonosti nukuttuja öitä tuli viikkoon lopulta kuusi. Osa tuli nukuttua sohvalla ja osa paikkaa vaihdellen.

Kivut sijoittuivat pakaran ja jalan välimaastoon ja enemmän keskikehon puolelle kuin ulkoreunaan. Oma ajatukseni oli, että nokkiinsa ottaneet lihakset olisivat olleet jalan lähentämiseen liittyvät syvät lihakset. 

Hoidoksi annoin lämpöä, mikä tuntui yllättävän hyvältä, mutta ei yleensä ole paras vaihtoehto akuutissa kivussa. Selvästi parempi oli kalevalaisesta jäsenkorjauksesta löytyvä suolakääre. Olo tuntui aina suolakääreen jälkeen paremmalta.

Tiistaina pääsin vihdoin hoitopöydälle makaamaan. Kaksi peruskurssia käynyt vaimoni teki harjoitushoidon, käsitellen jalat ja selän. Hoidon seurauksena nukahdin kuin tukki. Seuraavana päivänä olo oli selvästi parempi, mutta ei kuitenkaan vielä kunnossa. Seuraava yö meni vielä nukkumispaikkaa vaihdellessa, mutta torstai aamuna herätessä tuntui todella hyvältä. Kävely sujui normaalisti, vaikka tietynlaiset liikkeet tekikin jonkin verran kipeää. Torstain ja perjantain välisen yön nukuin kuin tukki, ei tarvinnut vaihtaa nukkumispaikkaa. 

Pääsin kokeilemaan, miltä tuntuu saada hoitoa siinä vaiheessa, kun keho on totaalisen jumissa ja kiero joka suuntaan (tällaisen lausunnon kuulin alkututkimuksen jälkeen). Hoito vaikutti heti, mutta reilun vuorokauden päästä tilanne oli selvästi parempi. Hoidon vaikutus yllätti kyllä itsenikin, siksi tehokas se oli. Kokemuksen kautta tajuan, että Kalevalaisessa jäsenkorjauksessa on voimaa auttaa ihmistä, parantaa tai helpottaa oloa.