Harjoitukset olivat viikko sitten torstaina. Niiden jälkeen oli hyvä, mutta väsynyt olo. Perjantaina kehooni hiipi kipuja, jotka eivät tuntuneet miellyttäviltä. Oikean jalan liikerataan tuli rajoituksia ja tietyt liikkeet aiheuttivat voimakkaita kipuja. Huonosti nukuttuja öitä tuli viikkoon lopulta kuusi. Osa tuli nukuttua sohvalla ja osa paikkaa vaihdellen.
Kivut sijoittuivat pakaran ja jalan välimaastoon ja enemmän keskikehon puolelle kuin ulkoreunaan. Oma ajatukseni oli, että nokkiinsa ottaneet lihakset olisivat olleet jalan lähentämiseen liittyvät syvät lihakset.
Hoidoksi annoin lämpöä, mikä tuntui yllättävän hyvältä, mutta ei yleensä ole paras vaihtoehto akuutissa kivussa. Selvästi parempi oli kalevalaisesta jäsenkorjauksesta löytyvä suolakääre. Olo tuntui aina suolakääreen jälkeen paremmalta.
Tiistaina pääsin vihdoin hoitopöydälle makaamaan. Kaksi peruskurssia käynyt vaimoni teki harjoitushoidon, käsitellen jalat ja selän. Hoidon seurauksena nukahdin kuin tukki. Seuraavana päivänä olo oli selvästi parempi, mutta ei kuitenkaan vielä kunnossa. Seuraava yö meni vielä nukkumispaikkaa vaihdellessa, mutta torstai aamuna herätessä tuntui todella hyvältä. Kävely sujui normaalisti, vaikka tietynlaiset liikkeet tekikin jonkin verran kipeää. Torstain ja perjantain välisen yön nukuin kuin tukki, ei tarvinnut vaihtaa nukkumispaikkaa.
Pääsin kokeilemaan, miltä tuntuu saada hoitoa siinä vaiheessa, kun keho on totaalisen jumissa ja kiero joka suuntaan (tällaisen lausunnon kuulin alkututkimuksen jälkeen). Hoito vaikutti heti, mutta reilun vuorokauden päästä tilanne oli selvästi parempi. Hoidon vaikutus yllätti kyllä itsenikin, siksi tehokas se oli. Kokemuksen kautta tajuan, että Kalevalaisessa jäsenkorjauksessa on voimaa auttaa ihmistä, parantaa tai helpottaa oloa.
